Emännänjatke

Ajattelin pitkään, etten tarvitse asunnossani keittiöjakkaraa, koska se vain veisi turhaa tilaa pienessä asunnossani ja tavalliselle jakkaralle kiivetessäni yletän tarpeeksi korkealle yltääkseni ylähyllyille. Koska asunnossani on korkea viisto katto ja vain rajallinen määrä säilytystilaa, olen käyttänyt myös kaappienpäällisiä sellaisten esineiden säilyttämiseen, joita en tarvitse päivittäin.

Lopulta kyllästyin horjumaan tuolien päällä ja tilasin (äitini kautta) puusepältä keittiöjakkaran, jonka päältä on turvallisempaa laskeutua sylitäynnä milloin mitäkin. Jakkara tilattiin puusepältä, koska toivoin samanlaista jakkaraa, mikä vanhemmillani on. Maalasin (äidin avustuksella) puunvärisen ja käsittelemättömän jakkaran valkoisella kalustemaalilla. Kyseinen jakkara -tai emännänjatke, kuten Seinäjoella sanotaan- on ollut tarpeellisempi kuin olin osannut ajatellakaan. Sen lisäksi, että jakkaran hankkimisen jälkeen minulla on ollut paljon asiaa juuri niille ylimille hyllyille, keittiöjakkara oli juuri oikean korkuinen kohta kaksi vuotta täyttävälle kummityttölleni, joka ei vielä tavallisella penkillä istuessaan yltänyt pöydän ääreen.