Crocodiles!

Sunnuntaina suuntasin Jouppiskalle seuraamaan Vaahteraliigaa eli elämäni ensimmäistä amerikkalaista jalkapallo-ottelua, kun Seinäjoen oma vihreä, musta, valkoinen Crocodiles kohtasi Provoon Butchersin. Ottelu alkoi hienosti laskuvarjohyppääjien näytöslaskeutumisella. Viimeinen hyppäjä toi pallon ja peli pääsi alkamaan.

Amerikkalaisen jalkapallo oli yllättävän katsojaystävällistä ja viihdyttävää. Peli ei ollut ollenkaan niin väkivaltaista kuin mitä oletin ja rikkeisiin puututtiin välittömästi. Sekä selostaja että päätuomari selittivät pelin kulkua, mikä teki sääntöjen ymmärtämisestä ja pelin seuraamisesta helpimpaa. Lisäksi katsomoa viihdytti nuoret cheerleaderit pirteillä ja vauhdikkailla esityksillään. Kioskista sai ostettua hoddoggeja, jotka ehdottomasti kuuluvat jenkkifutikseen.

Yllättävintä oli ehkä pelin kesto. Taustatukimuksesta tiesin, että peli pelataan neljässä 12 minuutin erässä. En silti osannut olettaa, että koko otteluun menee aikaan 2 - 3 tuntia. Onneksi ilma oli lämmin ja aurinko paistoi.

Ai niin ja Crocodileshan sen voiton vei kirkkaasti!

Weekend

 Ensimmäinen viikonloppu, jonka vietin asunnossani yksin ilman mitään sen suurempia suunnitelmia. Hitsi, mikä nautinto! Ei pitkiä ajomatkoja, aikaisia herätyksiä vaan auringonpaistetta, mukava löhö asento ja hyvä kirja.. tai no kirjan hyvyydestä on vielä vähän aikaista puhua. Nähtäväksi jää! Luettavana on tällä hetkellä Torey Haydenin uusin romaani "Viattomat".

Aamupala

  

Koska  minulla ei ollut ennakolta suunnitelmia viikonlopulle, oli kerrankin mukava tehdä spontaanisti mitä huvittaa. Lauantaina vietimme veljeni ja kälyni kanssa leffailtaa. Leffaksi valikoitui "Girl with a dragon tattoo". Henkilökohtaisesti Stieg Larssonin romaaniin perustuva amerikkalaisleffa ei ollut kovin vakuuttava. Elokuvan taustalla kuului välillä omituisia ääniä ja muutenkin tarinankerronta oli hyvin jenkkityyppinen. Ikea mainittiin vähintään yhessä keskustelussa, elokuvassa ajeltiin volvolla ja nokiakin vilahti ruudussa (Ruotsi, Suomi.. who cares? :D ). 

Sunnuntai aamuksi jäi leffa nimeltä Tsingis khan. Lupaavan oloinen elokuva osoittautui täydelliseksi flopiksi. Conn Igguldenin "Valloittaja - Tasankojen susi" kirjan lukeneena pysyin jokseenkin elokuvassa kärryillä, mutta viihdyttäväksi elokuvaa ei voinut kutsua. Amerikkalaisversiota odotellessa.

Finnish baseball

Etelä-Pohjanmaa on tunnetusti pesäpallo hullua seutua. Pesäpallohuumalta ei voi välttyä varsinkaan, jos sattuu asumaan pesäpallostadionin läheisyydessä. Niinpä minäkin kipitin monien muiden pesäpallofanien tavoin seuraamaan Superpesistä, kun Nurmon Jymy ja Sotkamon Jymy olivat torstaina vastakkain Seinäjoella. Siinä määrin, kun voin pesäpallon seuraajaksi itseäni kutsua olen Sotkamon Jymy fani! Tästä todisteena minulla on oikeen Jymyn violetti fanipipo, jonka äitini osti minulle Jymyn kotipelistä. Pipo jäi kuitenkin hyllyyn finaaleja (ja kylmempää säätä) odottamaan, kun lähdin kannustamaan Aki Oravaa ja muita Sotkamon poikia.

Sotkamo oli Jymyistä paras Nurmon Jymyn kotikentällä. Peliä oli mukava seurata, vaikka Sotkamon Jymyn kannustajat vähän vähissä olivatkin.

Wedding Day

Ystäväni L & A viettivät keväiset häät Pohjois-Pohjanmaalla. Kun L soitti minulle alkuvuodesta ja pyysi juontamaan heidän häänsä, lupauduin silmän räpäyksessä. Samaan hengenvetoon lupaduin auttamaan, mikäli häiden valmisteluun tarvittaisiin apua. L:n kaaso oli ainoa laatuaan, joten häiden suunnittelussa ja valmistelussa ei paljoa apua kaivattu. Kun häät olivat jo ovella, sain kuitenkin lunastaa lupaukseni, ottaa töistä vapaata ja rientää koristeluavuksi. Häiden valmistelu oli oikeastaan hauskaa ja kaikki meni sujuvasti.

Juontajaksi lupautuessani, mietin sitä jännityksen määrää, kun se päivä koittaisi. Yllätyksekseni kaikki juonnot menivät sulavasti, ohjelmat olivat onnistuneita ja niitä hassun hauskoja hetkiäkin oli. Häät olivat kokonaisuudessaan todella onnistuneet! Olin liikkeellä ilman seuralaista, mutta sekään ei haitannut, sillä morsiusparin ystävistä löytyi tanssittajia koko illaksi.

Olen ollut monissa kauniissa ja onnistuneissa häissä, mutta L & A olivat ensimmäinen ystäväpariskuntani, jotka purjehtivat avioliiton satamaan. Morsian oli todella kaunis ja sulhanenkin näytti varsin komealta, mutta hääparin toiveesta en jaa kuvaa heistä täällä. Sen sijaan tarjolla olisi muutama tunnelmakuva hääjuhlasta.

Hääparia odotellessa häiden aattona oli aikaa kaason kanssa vähän leikkiä kameralla

Seinäkuun yö

Seinäjoella tapahtuu. Keskiviikkona kirmasin heti töiden päätyttyä Seinäjoen keskustaan Seinäkuun yö tapahtumaan, joka on perinteinen kaupunkikulttuuritapahtuma. Tapahtuma on Seinäjoen kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimen sekä kansalaisopiston järjestämä. Ohjelmaa oli paljon, joten valikoin sieltä itseäni kiinnostavia esityksiä, joista ensimmäisenä kävin katsomassa kauppatorilla Laihian Young Art street dance -ryhmää. Auringonpaisteessa jäätelöä nauttiessa tanssi oli viihdyttävä, mutta tyttöjen ei silti pitäisi vielä lopettaa harjoittelua.

Seuraavaksi siirryin uimahallille katsomaan erilaisia tanssiesityksiä. Uimahallilla oli tanssiesityksiä baletista kilpatanssiin sekä musikaalityyppisistä tanssiesityksistä kilpa-aerobic esityksiin. Tanssiesityksistä nauttiminen jäi hiukan kesken, kun sain odottamattoman puhelun, jonka seurauksena sain mieluisia vieraita.

Kuvien laatu ei päätä huimaa, sillä esiintyjille suunnattu kohdevalaistus vaikeutti kuvaamista.

Housewarming present

Sain harvinaisia vieraita, jotka toivat minulle kauniin ja käytännöllisen tupaantuliaislahjan: ihanan linnunpönttö avaintelineen. Ei voi muuta kuin jälleen kerran huokaista, että minun sukulaisillani vain on niin hyvä maku!

Day out off the office

Pitkä viikonloppu jatkui virkistäytymispäivällä. Koko työpaikan väki ahtautui linja-autoon (joka oli myöhässä, koska oli unohtanut meidät) ja suuntasi kohti Kauhajokea.

Kauhajoella kävimme tutustumassa Alpon Savanniin. Alpon Savanni on paikallisen taiteilijan "galleria", jossa on esillä hänen taideteoksiaan. Itse taiteilija Alpo Koivumäki esitteli meille teoksiaan. Koivumäki on entinen maanviljelijä, joka nykyään tekee eläinpatsaita käyttäen materiaaleina muun muassa kierrätettyä muovia, peltiä sekä renkaita. Kaikki patsaat olivat oikeasti eläinten näköisiä ja osa niistä oli jopa niin hienoja, että sellaisen olisi voinut kelpuuttaa omallekin pihalle. Ehkä se, että eläimet on "kuvattu" liikkeessä, teki niistä niin hienoja. Taiteilija kertoi, että naapurit tuovat usein roskansa hänelle lahjoituksena. Kierrätystä sekin.

Virtahepo näytti melkein samalta Antwerpenin eläintarhassa.. melkein.

vanhat renkaat saivat uuden elämän mursuna

Alpon savannilta etenimme ruokailun kautta Turvekammiin. Turvekammi on märälle suolle luonnomateriaaleja hyväksikäyttäen rakennettu sauna rakennus. Suolla oli kaksi sauna rakennusta sekä vielä vähän vaiheessa oleva tupa rakennus. Turvekammin rakentanut Erkki Kalliomäki on nimetty Nummijärven viralliseksi kylähulluksi omaperäisten ajatustensa sekä toimiensa vuoksi. 

Tupa

Savusauna

Turvekammi

Hurukahvit

Luonnonmateriaaleista rakennettu keinutuoli

Minun mielestäni virkistäytymispäivä oli onnistunut. Pääsin tutustumaan kollegoihini vapaamuotoisesti, suunniteltu ohjelma oli viihdyttävää ja uutta. Täytyy myöntää, että ilman työpaikan virkistäytymispäivää, en olisi todennäköisesti koskaan tullut vierailemaan kummassakaan paikassa, vaikka ne molemmat ovat vierailun arvoisia. Ei muuta kuin kesälomareissulle Kauhajoelle! Suosittelen!

Graduation Party

Vaikka en pääse osallistumaan Oamk:n viralliseen valmistujaisjuhlaan, halusin silti pitää juhlat sukulaisille, naapureille ja ystäville. Tavoilleen uskollisena äitini järjesti toinen toistaan herkullisempia tarjottavia, joita jäi yli vielä täyttämään minun pakastettanikin. Juhlat olivat ihanat ja vaikka juhlia ei lahjojen takia järjestetäkään, sain myös ihania lahjoja. Lisäksi matkakassa ensi syksyn ulkomaanmatkaa varten sai pienen pesämunan! Ulkomaat here I come! Oli ihana nähdä ystäviä ja sukulaisia, joita en ole nähnyt pitkään aikaan. <3

Kummitätini taiteili tukkani kauniisti kiharalle

Iisalmi

Viime viikonloppu kului Savon sydämessä Iisalmessa. Vauvoilla on sellainen maaginen vetovoima, että niitä tekee mieli päästä halailemaan niin usein kuin mahdollista ja samalla tuli nähtyä velipoikaa ja kälyä. Kummityttöni oli kuitenkin väsynyt odottamaan ennen kuin perjantaina pääsin Iisalmeen, joten ilta kului aikuisten kesken jääkiekkoa katsoen.

Lauantai aamuksi tilasin kälyltäni lauluherätyksen. Riemulla ei ollut rajaa, kun heräsin kälyni itse sanoittamaan "tytön tyllero" kappaleeseen. Herttaisen herätyksen jälkeen pääsin kokeilemaan jotain, mitä en todellakaan ole aiemmin kokenut: vauvauintia! Oli todella mukavaa lillua vauvan kanssa lämpimässä altaassa. Vauvauinti alkoi yhteislaululla ja leikillä ja päättyi lauluun ja leikkiin. Siinä välissä jokainen sai lilluttaa ja uittaa vauvaansa, miten halusi. Vauvoille annetaan kyllä eri vapauksia, sillä vauvoilta on kielletty ainoastaan altaaseen kakkaaminen.

Vauvauinnin jälkeen kummityttöni otti pikku päikkärit. Tytön herättyä matkustimme koko perheellä Vierämälle Match Showhun. Match show on koiranäyttely, johon kaikki koirat ikään tai rotuun katsomatta saavat osallistua. Osallistuimme samaiseen tapahtumaan myös sunnuntaina Iisalmessa. Kerron näyttelystä enemmän, kunhan saan kälyltäni aiheeseen sopivaa kuvamateriaalia.

Lauantai-iltana päädyimme Iisalmen kylälle ajamaan pilistä. Timpanlenkki tuli tutuksi, kun ajelimme ympyrää ja nautimme viiniä (asiaankuuluvasti lasista) ja paikallispanimon oluen. Jännittävä kokemus kieltämättä. Yllättävintä ehkä oli, että timpanlenkkiä kiersi niin monta autoa. Näillä bensanhinnoilla voisi luulla, ettei pilistely olisi noin suuressa suosiossa.

 Sunnuntai aamun herätykseen osallistui myös kummityttöni. Käly lauloi Star Wars teemalaulun sanoilla "ka-ka-ka-kraapulaa-kraapulaa". Jälleen kerran tuollaiseen herätykseen ei voi herätä kuin hyvällä tuulella. Suosittelen yrittämään! Lauluista puheen ollen, yritin opettaa kummitytölleni Martti vainaa ja sallitut aineet yhtyeen "pelimies" kappaletta. Harmi vain, etten osannu kappaleesta kuin sen nanana-alun ja "tänä iltana ei tuu pakkeja" fraasin.

Viikonloppu koostui kokonaisuudessaan suloisen kummityttöni kanssa leikkimisestä ja kuljailusta, koiranäyttelyistä ja hyvästä seurasta.

Leikkimisestä väsynyt kummityttöni <3

PINK HAIR

Ensi kosketus Seinäjokiseen kampaamokulttuuriin tuli viime viikolla, kun rohkaistun tutkimaan Seinäjoen tarjontaa ja varasin itselleni ajan parturi-kampaamoon PINKKIIN. Kampaamon nimi ei varsinaisesti ole kriteeri, mutta nimi antoi kampaamosta nuorekkaan ja hauskan kuvan. Eikä pettyä tarvinnut, kampaamo oli mitä viihtyisin ja kampaaja ammattitaitoinen ja tiesi mitä haluan, vaikka minä perinteiseen tapaani aloin vasta pelin eteen istuttuani miettiä, mitä haluaisin tukalleni tehtävän.

Toinen silmiin pistävä asia oli kampaamon ihanan leikkisä sisustus. Käykää itse kurkkaamassa kampaamon kotisivuilta kuvia sisustuksesta: PINK KLIK .

Mm. tämä kaunokainen löytyi PINK kampaamosta

 

Kuulin jonkun vasta valittavan, kuinka kampaajat aina lytistävät heidän tukkansa suoristusraudoilla leikkauksen päätteeksi. Ei minun tukkaani... oma tukkani on sen verta paksu, että kovinkaan moni kampaaja ei voi vastustaa kiusausta tupeerata sitä vielä vähän pöyhkeämmäksi. Pinkistäkin poistuin tukka komeasti tupeerattuna. Kuvassa tupeerattu tukka itseasiassa näyttää aika kivalta (tuulessa autolle kävely ehkä lievensi kuontaloani), mutta itselle tuli 80 luvun kotivaimo olo. Kellohame päälle, korkkarit jalkaan ja kotiin miehelle ruokaa tekemään. ^^