Twilight Breaking Dawn part 2

Näin Twilight Breaking Dawn ensimmäisen osan ollessani vielä Belgiassa. Vaikka olin hienoisesti pettynyt leffan ensimmäiseen osaan, halusin silti nähdä tämän viimeisenkin leffan. Olinhan minä nähnyt ne kaikki muutkin. Olimme ystäväni E:n kanssa sopineet, että käymme katsomassa elokuvan yhdessä joku päivä. E taisi muuten olla se, joka minulle mainitsi Twilight sagasta, kun kirjat olivat vasta ilmestyneet suomeksi.

Treffasimme tänään E:n kanssa muuten vaan ja tarkoituksena samalla sopia päivä, milloin menemme katsomaan tuon elokuvan. Olen yleensä melko suunnitelmallinen ja tykkään sopia asioista etukäteen, mutta onnistuu minulta näköjään spontaanisuuskin. Tarkistin koneelta, milloin Twilight edes pyörii Seinäjoen elokuvateatterissa ja huomasin, että elokuvan alkamiseen on alle 15 minuuttia aikaa. E kysyi, että ehditäänkö ja minä vakuutin, että kyllä me ehditään - ja niinhän me ehdittiin!

Nyt varsinaiseen asiaan eli Twilightiin. Ei varmaan yksikään kriitikko kehu elokuvaa maasta taivaaseen, mutta minun täytyy myöntää, että elokuva oli viihdyttävä ja huomattava parannus ensimmäiseen osaan. Elokuvassa oli yllättävä käänne, mikä minun mielestäni oli mainio oivallus käsikirjoittajilta ja sen verran vauhtia ja vaarallisia tilanteita, että ne muutamat poikarukat, jotka katsomoon oli raahattu, uskaltavat huomenna työpaikan kahvipöydässä myöntää nähneensä kyseisen elokuvan.

Toisin kuin Breaking Dawn ensimmäinen osa, toinen osa tarjosi katsojalle muutakin kuin mitä trailerissa luvattiin. Elokuva oli siten yllättävämpi ja sisälsi paikka paikoin nokkelaa dialogiakin, mitä minä arvostan elokuvissa.

Huomasin lähteväni elokuvista kasvoillani typerä virnistys. Robert Pattinson oli ihana, Taylor Lautner oli ihanampi mutta kaikista ihanin oli Rami Malek! Siis kerrassaan ihastuttava näyttelijä.

Malek esiintyi Alcatraz sarjassa vastikään, minkä vuoksi hän pisti silmään Twilightissä punasilmäisenä Benjaminina. Malek on myös esiintynyt (hyvin pienessä sivuroolissa) suosikkisarjassani Gilmoren tytöissä (sitä en tosin tiennyt ennen pikaista googletusta). Ehkä Malekista kuullaan vielä, ainakin toivon niin.

 Rami Malek as Benjamin

I'm not usually very spontaneous person but parently I can be. Today I got from my flat to the movies within 15 minutes just because we just noticed that the movie Twilight Breaking Dawn Part 2 starts in 15 minutes. It's not like it was the last show, since the movie just opend but we just wanted to see it.
I like the movie more than I liked the part 1. Twilight Breaking Dawn part 1 was kinda boring. I'm not saying that the part 2 was the most intriruing movie I have ever seen but it was entertaining and a lot better than the part 1.

I like how the screenwriter had made unexpected twist in the movie to help the storytelling. And the movie had just enough action in it that the poor boys who were "forced" by their girlfriends to watch it might actually admit seeing it.
I like that the Breaking Dawn part 2 actually offered more than just what was told in the trailer. Movie was more suprising and had even some witty dialogues which I appreciate in movie.

I noticed that I left from the movie theater with a stupid grin in my face. Robert Pattinson was lovely, Taylor Lautner was more lovely but have you seen Rami Malek? I like that actor!  Even if he had only support role in the movie I still saw him loud and clear.

I just saw Malek in a tv series Alctraz which is why I spoted him right away in Twilight where he was red eyed Benjamin. Malek has also done a small support role in my all time favorite series Gilmore Girls. I really hope we will hear from Rami Malek again.

titiMadam

Sain mahtavan joululahjaidean ystävältäni Magelta - tai oikeammin idea oli hänen ja minä vain kopioin sen. Mage kertoi minulle titiMadame koruista, jotka ovat suomalaisen Tiina Hakalan ja englantilaisen Adam Rowen suunnittelemia ja valmistamia koruja. Korut valmistetaan muovista ja valikoimassa on monenlaisia, monen kokoisia ja värisiä eläinhahmoja. Mahtava joululahjaidea, jonka testasin tilaamalla itselleni ihanan pingviini sormuksen.

 I got a great Christmas gift tip form my dear friend Mage - or to be honest the idea was hers and I just copied it. She told me about titiMadam jewellerys which are designed and made by a Finnish designer Tiina Hakala and a English designer Adam Rowe. Jewellers are made of plastic and the collection includes many different animals in many different sizes and colour. I liked titiMadam's jewellerys so much that I orderd a lovely penguin ring to myself right away. TitiMadam's jewellery are funny and funky.

Ruokakriitikon matkassa

Samaisella Oulun reissulla päädyin kokoeilemaan ystäväni suosituksesta Parilla Stake House ravintolaa, joka oli avattu vain kolme päivää aiemmin. - tätä emme tosin tienneet ravintolaa valitessamme.

Parilla Stake Housessa syöminen oli erilainen kokemus täytyy myöntää. Ravintolaan oli tehty paljon pöytävarauksia ja koska meillä ei ollut pöytävarausta, päädyimme aivan asiakaspalvelun ja avokeittiön äärellä olevaan kahden hengen pöytään. Saimme kuitenkin pöydän, mikä oli onni. Moni meidän jälkeen tullut ei enää saanutkaan pöytää. Pöydän sijainti teki ravintolaillallisesta kuitenkin erilaisen kokemuksen, sillä näimme omin silmin mitä henkilökunta touhusi ja ennenkaikkea kuulimme kaiken, mitä tarjoilijat puhuivat. Eivät he mitenkään epäkohtelijaita olleet, hiukan ehkä epävarmoja.

Ruokaa ravintolassa sai odottaa tovin liian kauan. Sinäänsä odottaminen on normaalia ravintolassa, jossa ruuan valmistus ei tarkoita mikrossa lämmittämistä, mutta 45 minuuttia tuntui pitkältä ajalta. Ruokailun jälkeen saimme odottaa toiset puolituntia ennen kuin astiat kerättiin pois.

Tarjoilijoilla piti kiirettä. Kun tulimme ravintolaan, työvuorossa oli kolme tarjoilijaa - jotka kaikki palvelivat vuorollaan meitä. Tarjoilijat tekivät "pöytäjaon" (tai oikeammin kolme erillistä jakoa illan aikana) tästä huolimatta meitä palveli vuoroin "Henkka" ja vuoroin "oikea" tarjoilija. Ei sillä etteikö Henkkakin olisi ollut oikea tarjoilija. Päin vastoin. Henkka oli über tarjoilija, joka tarjoilemisen lisäksi oli hyvä asiakaspalvelija, kokki, tiskari, ravintolapäällikkö ja puhelinvastaaja. Monitoimimies. Minä arvostan suuresti sitä, että tarjoilija tietää menun sisällön ja esittelee ruuat tuodessaan menun eikä vain ojenna ruokalistaa ja ryntää jo seuraavan asiakkaan luokse. Tästä Parilla Stake House saa kehut.

Illan kuluessa ja meidän odotellessa (ja välillä syödessä jotakin) ravintolaan tuli lisää tarjoilijoita. Siitä tietää istuvansa liian lähellä asiakaspalvelua, kun voi laskea, kuinka monta asiakkaille tarkoitettua mariannekarkkia tarjoilija ehtii ohi mennessään syödä.

Ruoka oli asia erikseen. Siinä missä ravintolan henkilökunta haki vielä sujuvuutta ja vakiintunutta toimintatapaa, ruoka oli maittavaa. Minä söin pääruuaksi Naudan entrecôten ja jälkiruuaksi suklaabrownien vanilijajäätelölla ja cappuccinon. Pääruoka oli kypsyysasteeltaan juuri sellaista, millaisena sen tilasin ja jälkiruoka oli ISO. Asiakaspalvelu pelasi tämän suhteen sujuvasti ja ruuan maistuvuutta muistettiin tiedustella. Ruokakriitikko T söi grillattua broileria ja jälkiruuaksi Parillan pannukakkua ja vailjajäätelöä. Jäätelö oli Kouvolassa valmistettua ja pannukakku talon tekemää. T tykkäsi ruuasta (näinhän ne kriitikot yleensä asian ilmaisee, eikö?).

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole mollata Parilla Stake Housea. Kokemus ravintolasta oli pääasiassa positiivinen, vaikka sitä ravintolalta vaadittavaa sujuvuutta peräänkuulutettiinkin. Aion vierailla ravintolassa uudelleen ja uskon vahvasti, että sillä kertaa ruokaa ei tarvitse enää odottaa noin kauaa ja palvelu pelaa nopeammin. Asiakaspalvelu oli oikeasti hyvää, vaikkakin kärsi vielä hiukan alkukankeudesta. Tsemppiä ja kiitokset henkilökunnalle. Ravintolan sisustus oli viihtyisä, mutta sijainti Hesburgerin yläkerrassa jokseenkin hämmentävä.

Eating with a food critic

While I was in Oulu I tried out a new restaurant "Parilla Stake House". The restaurant was only 3 days old and although it was cosy, the service wasn't as smooth as you would wish for. The place was fully booked so we were lucky to get a table - others that got in after us, weren't so lucky. The table we got was just next to the kitchen and we were able to hear everything the waiters talked, which made that dinner so much more fun.

Food was great. I ate cow entrecôte and for dessert I had a chocolate brownie with vanilla ice cream and cappuccino. The main dish was delicious and the dessert was huge. My food criting friend T ate grilled chiken and for dessert she ate Parilla's pancake and vanilla ice cream. She had nothing bad to say about the food, she actually liked it. Only the slow service made her not to compliment the restaurant.

I will try that restaurant again. Service in that place wasn't bad, actually all the waiters were really polite but the sevice was slow which could have something to do with the fact that the place had opend three days ago.

KATU kahvila Oulussa

Viikko sitten piipahdin Oulussa ja se vierailu oli niin rentouttava, että sen avulla jaksaa paahtaa taas pitkälle loppu vuoteen. Olin kuullut paljon puhuttavan Oulun kahvilavalikoiman uusimmasta tulokkaasta KATU kahvilasta pakkahuoneenkadulla, ja ystäväni kanssa päätimme testata sen. Asia, jota huomaan välillä kaipaavani Seinäjoella on kahvilat.

KATU oli juuri sellainen pieni, idyllinen ja viihtyisä kahvila, jollaista kaipaan. Kahvilassa oli tarjolla lounasta, makeaa kahvileipää ja suolaista purtavaa. Kaikki näytti herkulliselta ja mikä parasta kaikki tai ainakin melkein kaikki tarjottavat oli tehty itse alusta lähtien.

Minä otin maisteluun käsintehdyn konvehdin ja cappuccinon ja ystäväni maisteli savuporobagelin ja kaakaon. Kaikki näytti hyvältä ja maistui vielä paremmalta. Suunnitelmissa on käydä tutustumassa KATU kahvilan lounastarjontaan paremmalla ajalla. Ehkä sillä kerralla saan napattua sisältäkin muutaman kuvan.

There is a new cafe in Oulu; Cafe KATU (Cafe Street). KATU was great, I miss that kinda cafes since Seinäjoki has only one good cafe that I know off.

Vain Elämää

Mahtava hollantilainen De beste zangers van Nederland formaatti tulee suomessa nimellä "Vain elämää". Seurasin ensimmäistä jaksoa puoliksi ironisesti sillä sarjaan valitut artistit vaikuttivat erikoisilta valinnoilta ja sarja vanhahtavalta, mutta niin vaan ironia rapisi jo ensimmäisen jakson aikana sillä sarja oli mahtava ja mitä pidemmälle olen sarjaa seurannut sitä enemmän olen ihastunut formaattiin ja ollut vakuuttunut siitä, että artistien valinta sarjaan osui nappiin. Arvostus on noussut kaikkia artisteja kohtaan - erityisesti Katri Helenaa ja Eriniä kohtaan.

A great tv format from Holland called "De beste zangers van Nederland" is airing in Finland with a name "Vain Elämää" (Only life). The format is simple: 7 famous singers gets together and every singer have their own day when the others presents only his or hers songs. I have watched that program from the very first show. Actually at first I watched it just for a laugh but already the first show pointed out that the format is great. Loved it!

Illasta palomiehen kanssa!

Pahoittelut pitkästä postaustauosta. Syksyn pimeys on väsyttänyt siinä määrin, etten ole ehtinyt tänne päivittelemään, mutta yritän korjata tapani.

Nurmon vapaapalokunnassa kunnostautunut palohenkilö E vei minut Seinäjoella Gringos Locosiin syömään. Tästä tapahtumasta tosin on jo hetki, mutta tämä ravintola oli minulle uusi tuttavuus ja sieltä tuli muutama kuvakin napattua, joten en halunnut jättää kertomatta tästä ravintolakokemuksesta teille.

E oli saanut opiskelijatarjouksena alennuskupongin Gringos Locosiin, minkä vuoksi yleensäkkään päätimme kyseiseen ravintolaan mennä. En ollut aiemmin paikassa käynyt, mutta kuulopuheiden mukaan ravintolan ruoka ei ollut kehuttavaa ja liian tulista. Niinpä odotukset olivat alhaalla, kun suuntasimme ravintolaan.

Gringos Locos on tex mex - ravintola, minkä vuoksi ei voinut välttyä ajattelemasta, että ravintola muistutti tyylillisestikin Amarilloa. Ruokalistan valikoimasta löytyi kaikille jotain. Tulisesta ruuasta pitäville suosittelen paikkaa ehdottomasti, sillä mausteisten ruokien valikoima oli iso. Ennakkoluuloistani huolimatta ruoka oli hyvää ja sopivasti tulista. En pysty syömään kovinkaan tulisia annoksia, mutta Gringosin hamurilainen upposi kuin kuuma veitsi voihin ja jälkiruuaksi nautittu pirtelö kruunasi tämän aterian. Taas huomasi, että ei saa jäädä omien ennakkoluulojensa vangiksi.

Weekend starts now!

Syksy on pimeää aikaa, mikä saa  minut väsyneeksi. Väsymys puolestaan aiheuttaa sen, että työpäivän jälkeen olo on epäsosiaalinen eikä jaksa touhuta mitään ylimääräistä. Mutta tähän tulee muutos tänään. Perjantai on ansaittu vapaapäivä ja suuntaan Pohjois-Pohjanmaalle nauttimaan ihanan ystäväni seurasta. 

Autumn is really dark in Finland which makes me tired. Being tired causes that after 8 hours at the office (and 30 minutes driving home after work) I feel unsocial and I don't feel like doing anything that I don't have to. But that will change today! Tomorrow I have well-earned day off and I'll travel to Oulu to spend it with my lovely friend.

Kummitäteilyä

Kummitäti viikonloppu sisälsi hassuttelua kummitytön kanssa, vaipanvaihtoja, leikkimistä, heppoja (kiitos P:lle, että saatiin tulla katsomaan heppoja) ja nukkumista. Kummityttöni oli selvästi valmistautunut väsyneeseen kummitätiin, sillä lauantai aamuna nukkuimme yhteentoista. Viikonloppu sujui mielestäni hyvin eikä kummityttöänikään itkettänyt. Ainoat joita jännitti, olivat kummityttöni vanhemmat, jotka taisivatkin soitella varmistaakseen, etten ole unohtanut kummityttöäni mihinkään.

Godmother weekend

I was on godmother duty last weekend and it was great. My goddaughter is an angel. She loves animals so we went to see some horses and that was really fun for both of us. Thanks to my dear friend we were able to feed some bread to the horses (or I was since she is still too small).

Haasteesta glitteri pipoksi

Lokakuussa serkulleni heittämä crystal lanka haaste muodostui pipoksi ja putkihuiviksi yhdessä perjantaissa. Sain uuden pipon ja kaulahuivin eilen ja pääsin niitä tänä aamuna kokeilemaan, vaikka sää ei olekaan vielä niin kylmä. Ihanan lämpimät!

TRANSLATION

I challenged my cousin few weeks ago by bringing her 4 balls of Crystal string and yesterday she brought me a lovely wolly hat and tube scarf. So pretty and so warm. <3 Now I'm ready for the winter.