Translate

torstai 22. joulukuuta 2011

Vrolijk Kerstfeest eli Hyvää Joulua!

Joulu on melkein täällä! Minä matkustin lakosta huolimatta jouluksi kotiin äitin ja isän luokse nauttimaan valkoisesta joulusta, jouluruuista, joulusaunasta ja omasta perheestä. Joulusta innostuneena tein kuitenkin pientä taustatutkimusta Belgialaisesta joulusta.

Hyvää joulua on flaaminkielellä eli hollanniksi 'Vrolijk Kerstfeest' ja Wallooniassa sanotaan 'djoyeus Noyé'. Perinteinen belgialainen jouluateria alkaa aperatiivi drinkillä ja nibblesillä, joka ilmeisesti on jonkin näköistä sormiruokaa. Käytännössä se voi olla melkein mitä vaan. Alkupalaksi tarjotaan mereneläviä ja pääruuaksi täytettyä kalkkunaa. Jälkiruuaksi belgialaiset mutustelevat suklaisen kerststronk:in, joka käsittääkseni on sama asia kuin jouluhalko. Lisäksi Kruidnootjes on perinteinen jouluherkku. Kruidnootjes on käytännössä piparkakku nappeja. Eivät kuitenkaan vedä vertoja kotona leivotuille piparkakuille.

Belgiassa noudatetaan Hollantilaista jouluperinnettä eli lapset saavat joulun aikaan odottaa kahta merkittävää vierasta. Kuudes joulukuuta vietetään pyhän Nicolasin (Sinterklaasin) päivää, jolloin Sinterklaas ratsastaa hevosella kaupunkiin kahden tummaihoisen miehen saattamana. Sinterklaas antaa lapsille karkkia ja pieniä lahjoja. Kuulin sellaisenkin version, että kuudes joulukuuta lapset laittavat kengät takan eteen ja aamulla kenkiin on ilmestynyt karkkia. Tyypillinen kompiainen, joka lapset saavat Pyhän Nicolasin päivänä on suklaa kirjain. Myös joulupukki on tunnettu täällä ja lapset saavat usein lahjoja myös 24. päivä. Yleisempää kuitenkin on, että lasten ollessa pieniä belgialaisissa perheissä juhlitaan enemmän Sinterklaasia. Kun lapset kasvavat ja lakkaavat uskomasta Sinterklaasiin, siirtyvät belgialaiset yleensä juhlistamaan joulua 24. päivä. Joulukuusi Belgiassa kuitenkin tuodaan sisään Pyhän Nicolasin päivää edeltävän viikonloppuna.

Näihin tunnelmiin, hyvää joulua kaikille ja onnellista uutta vuotta 2012!


Kerststronk

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Strike.. Seriously?!

Katoppas Belgiaa, kun pääsi yllättämään! Varasimme kämppiksen kanssa reilu kuukausi sitten lentoliput jouluksi koti Suomeen! Lippuja varatessamme päätimme varalta matkustaa muutamaa päivää ennen joulua, koska kummallakaan ei ollut mielenkiintoa viettää joulua lentokentällä. Mutta kuinkas kävikään: Koko Belgian julkinen sektori menee lakkoon juuri torstaina, koska hallitus on suunnitellut pienentävänsä eläkkeitä!

Belgialaisille lakko tarkoittaa, että yli puolet väestöstä ei pääse töihin tai kouluun, sillä junat, bussit tai tramit eivät kulje lakon aikana (muun muassa meidän yliopisto perui luentoja, koska opettajat eivätkä oppilaat pääse paikalle). Myös suurin osa virastoista ja museot ovat kiinni. Vankilat, poliisilaitos sekä palolaitos toimivat minimi henkilökunnalla ja sairaaloissa on "viikonloppu" päivystys, mikä tarkoittaa että vain akuutit tapaukset otetaan vastaan. Lakon on tarkoitus kestää 24 tuntia ja alkaa keskiviikko iltana kello 22.00. Lakko on alkanut jo Wallooniassa veturinkuljettajien työnseisauksella.

Minulle tämä lakko tarkoittaa, että torstai aamun lento valkoiseen ja jouluiseen Suomeen saattaa myöhästyä tai pahimmassa tapauksessa peruuntua. Brysselin lentokentän lennonjohto on ilmoittanut osallistuvansa lakkoon ja ennustettiin, että lakon aikana yksikään kone ei tule nousemaan Belgian ilmatilaan. Lentoyhtiö ei ole vielä toistaiseksi peruuttanut lentoja eikä muutakaan ilmoitusta ole tullut, joten minä olen pakannut laukkuni ja olen valmiina matkaamaan aamulla lentokentälle. Minun onnekseni yksi belgialainen luokkakaverini lupautui ajamaan minut ja kämppikseni lentokentälle, sillä muuten meidän tulisi mennä kentälle jo tänään ennen lakon alkamista eli reilu 12 tuntia ennen lennon lähtöaikaa.

Joka tapauksessa lakon on tarkoitus kestää korkeintaan 24 tuntia, eli parhaassa tapauksessa lentoja ei peruta vaan ne vain myöhästyvät ja me ehditään jouluksi kotiin!



Artikkeli lakosta: http://www.deredactie.be/cm/vrtnieuws.english/news/111220_whosonstrike

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Christmasmarket and Pub quiz in The Irish Time

Kymmenes joulukuuta avattiin Antwerpenin joulumarkkinat! Olen käynyt joulumarkkinoilla nyt kahdesti. Ensimmäisen kerran vain kiertelemässä ja toisella kerralla ottamassa kuvia. Aion vielä piipahtaa joulumarkkinoilla ainakin kerran ennen Suomeen paluuta. Joulumarkkinat ovat todella kauniit eivätkä kuvat tee oikeutta sille tunnelmalle, joka noilta markkinoilta välittyy.

Joulumarkkinat jakautuvat Kleine marktille, Grote marktille sekä linna-aukiolle. Pienistä puisista kojuista myydään glögiä, likööreitä, ruokaa, juustoja, käsitöitä, vaatteita ja kaikkea mitä kuvitella saattaa. Löysin myös kojun, jossa myydään suomalaisia villapaitoja, porontaljoja ja muita käsitöitä. Myyjä kertoi, että hänen tavarantoimittajansa asuu Porissa.  Joulumarkkinoilla on myös maailmanpyörä, jonka kyytiin en ole vielä ehtiny mennä, karuselli, jonka kyytiin kukaan ei suostunut menemään minun kanssani sekä luistelurata. Sanat eivät edes riitä kertomaan, kuinka hieno kokemus Antwerpenin joulumarkkinat on.

Joulumarkkinoilta siirryimme irkkupubiin juomaan jouluoluet. Meidän onneksi pubissa oli juuri alkamassa tietovisa, johon päätimme osallistua. Visan kysymykset olivat elokuvista englantilaiseen jalkapalloon ja kaikkea siltä väliltä. Visan aikana baari tarjosi meille  kolme kierrosta jouluoluita ja kaikki tietovisaan osallistuneet saivat tonttulakin. Henkilökohtaisesti tiesin vastauksen kahteen kysymykseen (mitä ensimmäisessä Harry Potter kirjassa etsittiin ja mikä sana sopii sanojen "pressure, bank and vessel" eteen). Mutta siitä huolimatta tai ehkä juuri sen takia minulla oli hauska ilta!


Joulumarkkinat Grote Marktilla, kaupungintalon edessä.



Kleine Markt

Maailmanpyörä


Glögiä ja takana näkyy luistelurata

Kota. Sisällä oli nuotio, jonka ympärille sai mennä lämmittelemään ja juomaan glögiä.

Linnan jättiläinenkin oli saanut kruunun päähänsä joulun kunniaksi.


Linnan aukio



Tietovisa

lauantai 17. joulukuuta 2011

International Dinner

Osallistuin kuukausi sitten kanssaopiskelijoiden järjestämälle international dinnerille. Menin tapahtumaan enemmänkin velvollisuudentunnosta kuin kiinnostuksesta, sillä international dinnerin järjestivät vaihto-opiskelijat ja heidän arvosanansa riippui tapahtuman osallistujamäärästä.

Oli kuitenkin hyvä, että menin sillä tapahtumassa tarjottiin ruokaa ja alkoholia seitsemästä eri valtiosta: Ranskasta, Espanjasta, Portugalista, Bulgariasta, Hollannista, Karbiasta ja Saksasta. Ilta muistutti coctail tilaisuutta, jossa sekä opettajat että opiskelijat nauttivat kansainvälisestä ruuasta, juomista ja erilaisista kansallisuuspeleistä. Henkilökohtaisesti en ollut paras kansallisuuspeleissä, sillä en aluksi edes tunnistanut kaikkia lippuja (osaatko tuosta vain kuvailla Bulgarian tai Karibian lippua?). Mutta ilta oli kokonaisuudessaan todella mukava ja päättyi live musiikkiin, kun yksi tapahtuman järjestäjistä lauloi reggae kappaleen. Kuvat on espanjalaisen journalismiopiskelija Lauran käsialaa.




torstai 15. joulukuuta 2011

Holland

Lähdin viikonlopuksi ystäväni Marjan luokse Utrechtiin. En ole ennen käynyt Hollannissa, joten matka oli yhtä paljon reissu ulkomaille kuin viikonloppu ystävän kanssa. Kaiken kaikkiaan Hollannista jäi vajaassa kolmessa päivässä positiivinen kuva.

Utrecht on Hollannin neljänneksi suurin kaupunki. Pinta-alaltaan se on 99,32 km² ja asukkaita siellä on reilu 280 000 henkeä. Eli huomattavasti Antwerpeniä pienempi kaupunki ja silti siellä oli pyöräilijöitä enemmän kuin täällä.

Hollanti ja Belgia ovat aika samanlaisia maita, mutta myös eroja löytyy. Vaikka kieli on teoriassa sama, en ymmärrä hollantilaisten mongerruksesta mitään sillä hollantilaiset käyttävät enemmän korisevia kurkkuäänteitä lausumisessa. Lisäksi Hollanti on pohjoisempana, mikä tarkoittaa, että siellä on kylmempi kuin Belgiassa! (Kylmä on tietenkin suhteellinen käsite, sillä täällä eletään vielä plusasteissa).

Hollannissa kaikki ajavat pyörillä, Antwerpeniin verrattuna pyöräilijöitä on tuplasti melkein triplasti enemmän ja niitä polkupyöriä on joka paikassa lukemattomia. Pyöräilijät eivät paljon väistele ketään, mikä on mielenkiintoista, koska kävelijöitäkin on paljon,  varsinkin Amsterdamissa. Hollannissa kaiken voi hoitaa polkupyörällä. Samoin kuin Belgiassa pyöriä löytyy erilaisia jokaiseen tarpeeseen. Kuulin, että muuttaminenkin usein hoidetaan polkupyörällä Hollannissa. Itse näin Amsterdamissa tytön kuljettavan joulukuusta ja ostoskasseja suhteellisen vaivattomasti polkupyörällä.

Toinen ero Belgian ja Hollannin välillä on kaasu. Hollannissa kaasulla toimii muun muassa liesi ja veden lämmitys. Ensimmäisen kerran kun aukasin vesihanan keittiössä hyppäsin metrin ilmaan, kun hanan yläpuolella olevaan laatikkoon syttyi  tuli. Marja rauhoitteli minua, että kaasu vain lämmittää veden, minkä ansiosta heiltä ei koskaan lopu lämmin vesi. Ruuan laitto kaasuliedellä oli näppärää, mutta minä olisin varmaan entistäkin vainoharhaisempi, jos joutuisin jokapäiväisessä ruuanlaitossani käyttämään kaasua ja tulta.

Kokonaisuudessaan viikonloppuni Hollannissa koostui perjantaina hyvästä seurasta, hyvästä ruuasta ja hollantilaisista tupaantulijaisita. Tupaantuliaislahjaksi veimme suomalaisten kesken leipää, suolaa ja vessapaperia. Minä keksin oikein hienon selityksenkin leivälle ja suolalle, mutta lahjan todellinen vertauskuva (toivomus, että syötävä riittäisi ja elämässä olisi makua uudessakin kodissa) kuulosti kieltämättä järkevämmältä. Hollantilaisille lahja oli erikoinen ja jostain syystä vaati selittämistä. Vessapaperin lisäsimme ihan vain siitä syystä, että vessapaperia ei koskaan voi olla liikaa!

Lauantaina suuntasimme Amsterdamiin. Kiertelimme Damissa muutaman tunnin katsellen nähtävyyksiä, mutta joka paikka oli täynnä ihmisiä, ilma oli kylmä ja kaikkiin museoihin oli kilometrin mittaiset jonot, joten hyppäsimme junaan ja suuntasimme takaisin Utrechtiin. Kiertelimme aikamme Utrechtin keskustaa ennen kuin menimme De Markt ravintolaan. Jos joku liikkuu Utrectissä päin suosittelen lämpimästi tätä ravintolaa. Ensimmäisen kerran elämässäni jouduin jonottamaan pöytää, jonka kyllä saimme neljäkymmentä minuuttia ja lasi viiniä myöhemmin. Mutta ruoka oli täysin odottamisen arvoista. Menu oli hollanniksi, mutta ystävällinen tarjoilija tuli pyötäämme ja käänsi koko menun meille englanniksi. Tilasin ankanrintaa risotolla ja jälkiruuaksi juustokakun! NAM! Täytyy sanoa, että ravintolassa oli myös erinomainen palvelu, tuli ihan suomalaiset ravintolat mieleen. Belgiassa kun toisinaan tahtoo saada keskinkertaista palvelua ravintoloissa (ei tietenkään kaikissa).

Ravintola illallinen oli aloitus tämän vuoden ensimmäisille ja valitettavasti myös ainoille pikkujouluille. Illallisen jälkeen suuntasimme Marjan luokse, missä kuuntelimme joululauluja, kirjoitimme joulupukille, söimme pipareita, joimme kuumaa kaakaota (Baileysillä vahvistettuna, suosittelen) ja luonnollisesti vaihdoimme joululahjoja. Sain joululahjaksi hammasharjan ja kalenterin kiireisen sosiaalisen elämäni helpottamiseksi. Kaikin puolin mainio (ja tarpeellinen) lahja. ^^

Sunnuntaina kiertelimme Utrechtissä. Kävimme muun muassa katsomassa kulmien kovimpia kukkoja, tapasimme kissa kaverin ja näimme bambeja. Jouluteemalla jatkaen katsoimme yhden kaikkien aikojen suosikki elokuvistani The Holiday'n. Kuten kaikki hyvä, myöskin tämä reissu tuli päätökseen ja minun täytyi hypätä junaan suuntana Belgia.






 
Amsterdamissa. Madame Tussaud vahamuseo



Mies ja kitara. Kuva omistettu Marjalle.





Talo kanaalissa. Noita oli Damissa enemmänkin. Ihmiset asuvat veneessä ja vuokraavat kanaali paikan kaupungilta.


Utrecht keskusta



Ravintola De Markt. NAM.

Juustokakku

Keittiön hana ja kaasutankki, jossa palaa liekki.

Pikkujoulutunnelmaa

"rakas joulupukki..."

Kirje lähtee Napapiirille

Lähi puistossa oli kukkoja



Menikö se kiitospäivä jo...?

BAMBI

Visitors from Madrid!

Joulukuun ensimmäisellä viikolla meillä oli vieraita Madridista. Aika espanjan-suomivieraiden kanssa vierähti niin nopeasti, ettemme loppupeleissä ehtineet tehdä puoliakaan siitä, mitä olimme suunnitelleet tekevämme. Oli kuitenkin mukavaa saada Teri ja Pollon vastavierailulle Antwerpeniin.

Kertasimme kämppikseni kanssa vieraillemme kaiken, mitä olemme Antwerpenistä kuulleet ja maistatimme heillä neljän päivän aikana perinteisiä belgialaisia makuja kuten (ranskan)perunoita, olutta, likööriä, suklaata, juustoa vahvalla sinapilla sekä belgialaista oluessa haudutettua lihapataa.

Kävimme pyörähtämässä maailman AIDS päivän aikaan Brysselissä ja näimme Brysselin joulumarkkinat. Brysselissä Tuomo poseerasi sukupuolitaudin ja kondommin kanssa, mutta valitettavasti Terin kamera, jossa kuvat olivat lähti kotimatkalla jonkun pitkäkyntisen matkaan. Onneksi muutamia kuvia vierailusta tuli otettua minunkin kameralla, joten todistusaineistoa löytyy edes vähän.

Belgialaista rakennuskulttuuria. Rakennuksen julkisivu on suojelukohde, joten talosta on purettu kaikki muu paitsi ulkoseinä.


AIDS päivä 1.12 Brysselissä. Keilausta kondommissa.





Manneken Piskin oli AIDS päivän kunniaksi pukenut ylleen kokovartalokondomin.

Suklaa Pukki!

Brysselin joulumarkkinoilta


Kondomi ja Siittiö tanssimassa

Brysselin tuliaisia