DIY: Keittiöpyyhkeitä

Kävin äitini kanssa tammikuussa ostamassa valkoisen kankaan, josta voisin itse ommella uudet pyyhkeet keittiöön ja jotka voisin maalata haluamallani kuviolla ja värillä. Vasta nyt  (noin kolme kuukautta myöhemmin) minulla on ollut aikaa kaivaa ompelukone esiin ja ommella pyyhkeet. 

Ompelukoneen käyttö ei ole minulle vielä kauhean tuttua. Sain vuosi sitten vanhemmiltani syntymäpäivälahjaksi oman ompelukoneen, jolla olenkin erinäisiä pieniä käsitöitä tehnyt. Koneen käyttö on kuitenkin vielä hetkittäin epävarmaa ja keittiöpyyhkeiden ompelun aikana soitin neuvoa-antavan puhelun äidilleni. Onnistuin myös katkaisemaan neulan ompelun aikana mutta loppu hyvin kaikki hyvin. 

Ferm Livingin half moon printti on mielestäni simppeli ja sievä. Alunperin olin suunnitellut täysin erilaista painallusta kankaaseen, mutta olen enemmäin kuin tyytyväinen siihen että törmäsin half moon printtiin ja päädyin kokeilemaan sitä. Painelin ommeltuun ja silitettyyn keittiöpyyhkeeseen kolmella eri kokoisella perunasta tekemälläni sapluunalla puolikuu kuvioita satunnaisessa järjestyksessä. Värinä käytin mustaa vesiliukoista kangasväriä. Kangasväri kestää hyvin kulutusta ja pesuja, kunhan kuvioiden antaa kuivua 24 tuntia ennen silittämistä ja 72 tuntia ennen ensimmäistä pesua.

Tekemällä oppii: vinkkinä sille joka tästä innostuneena alkaa itse painelemaan perunoilla kuvioita kankaisiin. Suosittelen käyttämään mahdollisimman isoja perunoita joista saa helposti kiinni. Minulla peruna lipsahti sormista muutaman kerran, minkä seurauksena molemmissa pyyhkeissä on omalaatuisia kuvioratkaisuja. Tämä ei suuresti haitannut, sillä itse tehty ja itselle tehty saa myös näyttää siltä. Toinen hyödyllinen vinkki, jonka itse huomasin ensimmäisen pyyhkeen puolivälissä on, että kuvion painattaminen kannattaa aloittaa yläreunasta ja edetä alaspäin. Muille ehkä itsestään selvää, mutta minun piti tämäkin kokeilemalla todeta. :D

Pääsiäinen

Pääsiäinen kului rennoissa merkeissä kotiseudulla. Neljä päivää meni ohi aivan liian nopeasti. Pääsiäiseen kuului suklaamunia, hyvää ruokaa, läheisten seura, hiihtoa, vähän opiskelua ja tietysti pääsiäiskokko.

Sunnintaina menin ensimmäisiin lavatansseihin aloitettuani tanssikurssin. Naapurivaaran tanssilavalla esiintyi Souvarit ja pääsin testaamaan oppimiani tanssiaskelia. Tansseissa oli hauskaa enkä malta odottaa, että pääsen sinne uudestaan.

Pääsiäismaanantaina kruunasimme pääsiäisviikonlopun järjestämällä hiihtolenkin ja aamusaunan jälkeen pääsiäisbrunssin. Kaiken kaikkiaan onnistunut pääsiäinen.

Lisää kuvateksti

Pääsiäiskokko

Sunnuntaiaamun ihana hiihtosää.

Pääsiäisherkutteluja: päärynäkinuskikakku

Pääsiäisherkutteluja; Porkkanavalkosuklaakarpalopiirakka

Pääsiäismaanantain brunssi

Muuttotohinat

Muutto Rovaniemelle lähestyy ja olen aloittanut jo pakkailun viime hetken muuttopaniikilta välttyäkseni. Kuten muutossa aina, jotain särkyy.. Tähän mennessä olen särkenyt PartyLiten kynttilänjalan ja yhden Iittalan Verna viinilasin. Sirpaleiden sanotaan tuovan onnea, mutta toivottavasti säästyn enemmiltä vaurioilta.

Lumia 800 puhelimen ja Canonin EOS 5D kameran kuvilla ei juurikaan ole laadullista eroa, vai mitä olette mieltä. :D

Hyvinhän se meni

Nyt se kaikkia kiinnostanu syy blogini hiljaiseloon: hain opiskelemaan. Ja kuinkas ollakaan viikko sitten tipahti postiluukkuun kirje, jossa minut toivotettiin tervetulleeksi opiskelemaan oikeustiedettä Lapin yliopistoon. (JIHUUUUU!!!) Pari pulloa kuohuviiniä kului juhlimiseen viikonlopun aikana. Se oli kaiken kaikkiaan mahtava viikonloppu, jonka sain viettää erinomaisessa seurassa.

Olin ja olen edelleen ihan suunnattoman iloinen, sillä tätä minä olen tavoitellut jo useamman kerran. Alkuhuuman laannuttua tuli kuitenkin auttamatta suru puseroon, kun tajusin, että joudun muuttamaan pois Seinäjoelta ja pois niiden ihmisten luota, joiden kanssa olen tottunut viettämään aikaa. Naapureita ja maanantai kaffeja tulee kyllä Rovaniemellä ikävä vielä monta kertaa. En tiedä, onko se edes mahdollista, mutta minulle tulee koti-ikävä naapureiden kotiin. :D

Emännänjatke

Ajattelin pitkään, etten tarvitse asunnossani keittiöjakkaraa, koska se vain veisi turhaa tilaa pienessä asunnossani ja tavalliselle jakkaralle kiivetessäni yletän tarpeeksi korkealle yltääkseni ylähyllyille. Koska asunnossani on korkea viisto katto ja vain rajallinen määrä säilytystilaa, olen käyttänyt myös kaappienpäällisiä sellaisten esineiden säilyttämiseen, joita en tarvitse päivittäin.

Lopulta kyllästyin horjumaan tuolien päällä ja tilasin (äitini kautta) puusepältä keittiöjakkaran, jonka päältä on turvallisempaa laskeutua sylitäynnä milloin mitäkin. Jakkara tilattiin puusepältä, koska toivoin samanlaista jakkaraa, mikä vanhemmillani on. Maalasin (äidin avustuksella) puunvärisen ja käsittelemättömän jakkaran valkoisella kalustemaalilla. Kyseinen jakkara -tai emännänjatke, kuten Seinäjoella sanotaan- on ollut tarpeellisempi kuin olin osannut ajatellakaan. Sen lisäksi, että jakkaran hankkimisen jälkeen minulla on ollut paljon asiaa juuri niille ylimille hyllyille, keittiöjakkara oli juuri oikean korkuinen kohta kaksi vuotta täyttävälle kummityttölleni, joka ei vielä tavallisella penkillä istuessaan yltänyt pöydän ääreen.

Pitsinen inspiraatio

Kevään mittainen hiljaiselo on nyt tullut päätökseen ja on aika taas jatkaa kirjoittamista. Ehkä myöhemmin paljastan jopa hiljaiselon syyt, mutta tällä hetkellä nautin siitä, että minulla on taas aikaa valokuvailla ja kirjoittaa blogia.

Jo helmikuussa sain inspiraation ihanasta Make-Believe Factory - blogista. Parhaita ovat ideat, joista inspiroituneena voit toteuttaa itseäsi. Juhannuksen aikaan vierailin vanhempieni luona ja sukelsin viimein äitini liinavaatekomeroon. Löysin sieltä lukemattomia kauniita virkattuja pitsiliinoja, joista suurinosa oli mummuni tekemiä. Äiti suostui antamaan minulle muutamia, sillä pienet kukkapurkkien alle tarkoitetut liinat jäivät aivan hyvin vähälle -lähes olemattomalle- käytölle nykysessä muodossaan.

Aloitin liinan kokoamisen valitsemalla pitsiliinat, joita halusin käyttää. Koska olin vanhempieni luona, minulla oli ainutkertainen tilaisuus mankeloida kostutetut liinat, mikä edesauttoi liinojen muotoutumista. Valitsin sekaisin paksusta kalalangasta ja ohuesta pellavalangasta virkattuja liinoja, minkä vuoksi pelkästään mankelointi ei riittänyt vaan myös tärkkäsin näppärällä spray tärkillä irtonaiset liinat. Liinoihin tuli tarvittavaa ryhtiä ilman, että liina "jäykistyi". Asettelin liinat pöydälle haluamaani muotoon ja parsin liinan langalla ja neulalla kokoon. Liinan tekeminen oli niin helppoa ja mukavaa, että tein myös äidilleni liinan. Olin itse ihastunut lopputulokseen ja on ihana ajatella, että pöytääni koristaa mummun tekemät liinat.

Unique plate

Äidin 50 vuotisjuhlat olivat mahtavat! Kerron niistä lisää, kunhan saan kuvia, sillä olin niin juhlahumussa, että en edes ottanut kameraa mukaani juhlaan. Juhlasta on muutenkin paljon kerrottavaa, mutta siitä lisää myöhemmin. Sen sijaan esittelen tuliaisen, jonka toin mukanani Kainuusta tänne Etelä-Pohjanmaalle. Äidin piirtämä ja Muhoslaisen puusepän tekemä puulautanen on tehty Iittalan Aalto teräsvadin mittoihin äitini ideoinnin pohjalta. Lautanen toimii tarjoilualustana tai ihan missä vain tarkoituksesa, kuten esimerkiksi kynttilöiden alusteena.

TRANSLATION

My mothers party was awesome! I will tell you about my mother's 50 anniversary when I'll get some pictures of that party. I was so in the party mood that I didn't even take my camera with me. I have a lot to tell about that weekend but first I'll present a souvenier my mother gave me. The wood plate is designed by my mother and made by a carpender from Muhos. It's made after the size of Iittala's "Aalto steel plate". 

Timing is everything...

Minun pikku kodissani ei tähän asti ole ollut kelloa. Toki siihenkin tottuu, että kellonaika täytyy aina tarkistaa tietokoneelta tai puhelimesta. Lopulta päädyin kuitenkin tekemään itse itselleni kellon, jollaisen olen aiemmin nähnyt kuvassa. Simppeli ja toimii. Osuva myös siksi, että olen ehkä joskus ollut jostain myöhässä.

TRANSLATION

My home sweet home hasn't had a clock in it - until now. I was fine without a clock but to be honest it is quite awkward to check the time from my phone all the time so I made my own clock. The clock is simple and it works. And it kinda has some truth in it since I have been late maybe once  or twice...

My balcony garden

Kylmä kesä on hidastanut minun parvekkeella rehottavien hyötykasvien tuottavuutta. Amppelimansikka on tuottanut jonkun verran mansikoita ja olen niitä napsinut sitä mukaan, kun ne kypsyvät, mutta paprika ei ole suostunut tekemään edes raakileita ja tomaatit eivät suostu punastumaan. 

Viime viikkoina on ollut niin kylmiä päiviä ja öitä, että olen joutunut tuomaan kasvitt sisälle yöksi. Mutta se kannatti sillä tänä viikonloppuna sain syödä ensimmäisen kypsän tomaatin amppelistani (NAM) ja muutkin tomaatit alkoivat jo punertaa! Parvekeviljelykin siis kannattaa jopa Suomen lyhyessä kesässä!

TRANSLATION

I have a small garden in my balcony. Or I can hardly call it an garden. I have 2 tomato plants, paprika and strawberry plant. Since the summer in Finland has been quite cold I was worring that non of my plants will grow any fruits but I was wrong. I have eaten some strawberrys already and this weekend I got my first read tomato (YUM)! I'm still waiting for the paprika.. :)

Strawberry

Kesä kaupungissa ei tarkoita, etteikö voisi nauttia puutarhan antimisita ja kauniista kukista. Suuntasin kesäpihalle kiertelemään ja katselemaan eri kukkavaihtoehtoja parvekkeelleni. Vaihtoehtoja on lukemattomia ja asiantunteva henkilökunta neuvoi, millaiset kukat pärjäävät parvekkeella ja kuinka niitä tulisi hoitaa. Uskokaa tai elkää, mutta ohjeet tulevat tarpeeseen. Minun sisäinen viherpeukaloni ei ole vielä puhennut kukkaansa, minkä vuoksi huonekasvienkin elossa pitäminen on minulle haaste.

Monista vaihtoehdosita päädyin hyötykasviin eli amppelimansikkaan! Nyt vain odottelen, että pääsen popsimaan kesän ensimmäiset mansikat omalta parvekkeeltani!