Tiistai on tanssipäivä

Tiistaista on tullut arkipäivistä se jota odotan eniten JOPA enemmän kuin perjantaita! Aiemmin tiistai on ollut vähän mitään sanomaton päivä. Tiistaisin ei koskaan tapahdu mitään.

Tammikuun lopussa tähän tuli muutos, kun lähdin ystäväni kanssa kokeilemaan paritanssin alkeiskurssia. Tanssikurssi osoittautui erinomaiseksi jopa tällaiselle kaksi vasenta jalkaa omaavalle tanssijalupaukselle ja tanssikurssilla vallitseen erinomainen ilmapiiri. Näiden viikkojen aikana oma tanssitaitokin on jo vähän kehittynyt. Tanssikurssille menemistä helpotti, ettei tanssikurssi edellyttänyt ennakkoilmoittautumista tai sitoutumista jäsenmaksuilla. Lisäksi tanssikurssille sai mennä ilman paria, minkä ansiosta harrastaminen ei riipu kenenkään muun kiinnostuksesta.

Tämän vuoden suurin päätös oli alkaa vihdoin tekemään asioita, joiden tekemisestä olen haaveillut jo pidempään, mutta toteuttaminen on jäänyt syystä jos toisesta. Suosittelenkin lämpimästi jokaiselle keskittämään aikaansa asioihin, joiden tekemisestä nauttii, sillä se vie mennessään.

Tänään vuorossa on salsan alkeet! Let's dance!

(kuva)

Fuksiaiset

Opiskelijaelämä Rovaniemellä on alkanut ryminällä. Muiden sitoumuksien vuoksi en ole päässyt osallistumaan kaikkiin bileisiin, joita fukseille on järjestty kahden ensimmäisen viikon aikana, mutta pääsin osallistumaan muutaman muun tapahtuman lisäksi fukseille tärkeimpään tapahtumaan: Fuksiaisiin!

Fuksiaiset on yksi opiskelijakulttuurin perinteisimmistä rituaaleista. Tapahtuma on leikkimielinen rastisuunnistus, jossa luotiin niin yhteishenkeä kuin opetettiin fukseille artistimaista käyttäytymistä. Meidän suunnistustamme haittasi loppuillasta kaatosade ja ukkonen. Sade itsessään ei pysäyttänyt meitä - se vain tuhosi paperisen karttamme, emmekä tienneet enää missä loput rastit olivat.

Mahtavat kuvat ovat Ilkka Ruuskasen ottamia ja ne on kopioitu Lapin yliopstin facebook sivustolta.

Hiidenkirnut

Ensimmäinen seikkailu Rovaniemellä koettiin kotimatkalla, kun innostuimme poikkeamaan muuttokuorman vientireissulta palatessamme Hiidenkirnuilla. Äidin mukaan olen vieraillut hiidenkirnuilla ennenkin, mutta en itse ainakaan muistanut tuota reissua. Hiidenkirnut olivat hienoja, mutta spontaanin reissun asustus omalla kohdallani ei ollut paras mahdollinen. Hiidenkirnuilla täytynee käydä toistenkin asianmukaisesti pukeutuneena.

Note to myself: varvas-sandaalit ei ehkä ole paras asustus märällä kalliolla kiipeilyyn.

Muutto

Muutto Seinäjoelta Rovaniemelle tapahtui neljässä osassa. Puhun nyt varsinaisesta muutto-osuudesta. Ennen muuton alkamista olin pakannut jo suurimman osa omaisuudestani, mikä sekään ei ollut niin helppo rasti kuin miltä se ehkä kuulostaa. Pakkasin Rovaniemelle lähtevän omaisuuden, jota ilman joudun elämään seuraavat neljä viikkoa, Seinäjoelle jäävän omaisuuden jolla tulisi pärjätä seuraavat neljä viikkoa ja omaisuuden joka menee säilytykseen. Kaiken tämän tein flunssassa.

Varsinaisen muuton ensimmäinen osa oli vanhan asunnon tyhjentäminen Seinäjoella ja asunnon siivoaminen. Toinen vaihessa muuttoni avaintekijät vanhempani kuljettivat omaisuuteni Kainuuseen, missä se oli jo puolimatkassa. En ymmärrä, kuinka kaikki se tavara oli joskus mahtunut asuntooni.

Kolmantena päivänä muuttomatka jatkui Ranuan kautta Rovaniemelle, missä näin ensimmäistä kertaa tulevan asuntoni. Alkutarkastuksen ja vuokraisännän tapaamisen jälkeen ohjelmassa oli asunnon siivous ja tavaroiden sisään kantaminen. Kiitos tehokkaan muuttoporukkani, saimme suurimman osan muuttokuormasta purettua jo samana päivänä.

Neljännelle päivälle jäi siis vain Rovaniemeltä poistuminen. Sinne jäi siis asunto odottamaan minua. Olen todella tyytyväinen ensinnäkin siihen, että asunto, josta olin takuuvuokran maksanut oli yleensäkin olemassa ja toiseksi asunnon sijaintiin. Matka yliopistolle on ihanan lyhyt.

Muutto on nyt siis suoritettu, josta suuri kiitos kuuluu muuttoapunani toimineille, ja kaksi viimeistä työviikkoa Seinäjoella on vielä edessä.